Korona-aikana keskustelu on kohdentunut etätyöhön, etänä työtä tekevien jaksamiseen ja etätyön mahdollisuuksiin. Meillä on edelleen paljon lähityötä tekeviä palvelu- ja ylläpitoammateissa toimivia henkilöitä, joiden jaksamisesta kirjoitetaan vähemmän. Heidän työnsä on myös murroksessa ja epävarmaa.
Miltä näyttää lähityössä palvelutyötä tekevän kunnan työntekijän arki korona- aikana? Lähikontakti asiakkaaseen on perinteisen palveluammatin idea. Korona- aikana jokainen kontakti on uhka joko työntekijän omalle tai asiakkaan terveydelle. Työntekijän velvollisuus on suojella asiakasta. Mutta kuka turvaa lähityötä tekevän kunnan työntekijän terveyden. Hänen esimiehensä on mitä todennäköisimmin etätyössä.
Koronan myötä lähi- ja etätyönä toteutuvaan palvelutyöhön on tullut muutoksia, jotka ovat astuneet voimaan työpaikalla ennakoimatta, sen enempää työstämättä. On pitänyt vain sopeutua ja omaksua. Oleellista on lähiesimiesten vakaus ja varmuus pandemia-ajan viestinnässä ja työntekijöiden hyvinvoinnissa. Etänä toteutuva lähiesimiehisyys on verraten uusi asia erityisesti kunnallisella puolella. Työntekijöiden, myös lähiesimiesten, odotetaan sopeutuvan muutoksiin ilman tietoa tulevasta. Etätyön ja palvelun tarjoamisen supistumisen takia työntekijät saattavat kokea myös pelkoa työpaikkansa menettämisestä. Kuka suojaa heitä henkiseltä kuormitukselta?
Kunnalla on palveluja, joiden toimivuus edellyttää suhteellisen suurta keikkatyöläisten määrää.
Keikkatyöläisten tilanne korona-aikana on erityisen hauras. Työn jatkuvuus on epävarmaa.
Itsenäisen työntekijän omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on
haastavaa. Vuokratyöfirmojen työntekijöillä tilanne saattaa taas olla vaikeaselkoinen, kun lähiesimies ja työnantaja eivät olekaan sama palveluntuottaja.
Etätyö on myös kuormittavaa. Työntekijä on pitkälle oman toimintakykynsä varassa. Luonteva ja joustava tapaamiseen ja yhdessä tekemiseen liittyvä sosiaalinen verkosto ja vertaistuki puuttuvat. Tämä aika on tuonut vahvasti esille ihmiselle luontaisen sosiaalisen liittymisen tarpeen.
Myös korona-aikana tarvitaan kohtaamiseen perustuvaa työtoveruutta.
Kirkkonummella työmatkat saattavat olla riskejä. Bussilinjoja on supistettu juuri korona-ajan takia. Ihmiset ovat etätyössä, näin näitä supistuksia perustellaan. Entäpä lähityötä tekevät työntekijät? He matkustavat busseissa; niissä turvavälejä ei voi noudattaa. Maskin käyttö on vain suositus. Jokainen matka on mahdollinen tartunnan lähde. Tästä esimerkkinä ovat Veikkolan kautta Helsinkiin kulkevat U-linjan bussit, jotka ruuhka-aikoina ovat niin täysiä, että terveysturvallisuus vaarantuu.
Entä ne työntekijät, joiden perheessä on riskiryhmään kuuluvia henkilöitä? Altistumisen riski on olemassa joka päivä.
Kirkkonummen demarinaiset painottavat, että tarvitaan uusia etänä toteutuvan lähiesimiestyön malleja ja työntekijöiden osallistamisen muotoja. Koronan myötä on luotu uusia teknologiaan perustuvia hyvinvointiohjelmia, joiden käyttöönotto on ajankohtaista. Lähityötä tekevien henkilöiden altistumiseen liittyvä uhka pitäisi huomioida myös palkassa ja työsuhde-eduissa. Lisäksi on tärkeää tukea kunnalle keikkatyötä tekevien henkilöiden työhyvinvointia.
Kirkkonummen Demarinaiset
Merja Reijonen, Tuovi Ronkainen, Johanna Fleming
Katja Juutti, Viveca Lahti