Tarja Glans
Laboratorioinsinööri
Olen 58-vuotias kahden aikuisen pojan äiti ja 1 lapsenlapsen isoäiti. Asun avopuolisonsa kanssa Lindalissa. Olen asunut Kirkkonummella vuodesta 1984 lähtien ja sitä ennen melkein koko lapsuuteni Espoossa. Työskentelen laboratorioinsinöörinä Ruokavirastossa eläinten virustauteja tutkien. Työpaikallani olen JHL:n luottamusmiehenä.
Yhteiskunta säästää kun perusterveydenhuolto säilytetään lähellä kuntalaisia ja pääasiallisesti julkisena palveluna. Yksityistä sektoria käytettäisiin lisä apuna. Kaikki nykyiset terveys/ hyvinvointikeskukset tulisi säilyttää myös SOTE-alueella. Pitkät matkat terveydenhuoltoon vähentävät ihmisrten hoitoon hakeutumista kulkemisen vaikeutuessa. Mikäli hoito viivästyy niin sairaudet pahentuvat ja sairaat ihmiset voivat huonommin kuin päästessään nopeasti hoitoon. Hoitokustannukset kasvat sairauksien pahentuessa.
Vanhuspalvelu on huonosti toimivaa useimmissa kunnissa ja tämä kuormittaa myös henkilökuntaa. Vanhusten täytyy elää yksin kotona huonokuntoisina. Huonokuntoisuus ei ole ainostaan liikkumisesta kiinni vaan täytyy ottaa huomioon myös henkinen puoli mm. pelko kotona asumisesta ja yksinäisyys. Ongelmia aiheuttaa muistisairaudet , joissa vanhus unohtaa syödä kotihoidonlaitettua ateria esille ja jättää asikkaan syömään yksin. Palveluasumista on järjestettävä riittävästi ja tulee sijoittaa siten että omaisilla on helppo käydä katsomassa läheistään.
Vammaspalvelua tulee kehittää , sillä monet heistä haluaisivat osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Sekä vanhus- että valmmaispalvelussa heidän kulkemisensa on hoidettu huonosti. Taksikortin saamisessa on liian tiukat kriteerit ja kulkemista muutenkin rajoitettu turhan paljon.
Kun perheissä on ongelmia niin koko perheen tulee saada tukea ja hoitoa. Tällöin mitä todennäköisemmin saavutetaan parempia tuloksia.
Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lapsilla ja nuorilla täytyy olla käytettävissä terveydenhoitoalan ammattilaisia puheterapeutteja , kuraattoreieta ym.