Viime vuosina koulujen oppimisympäristöt ovat muuttuneet kohti avoimempia oppimisympäristöjä. Tämä koulurakentamisen suuntaus on herättänyt laajasti julkista keskustelua. Näissä keskusteluissa avoimilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan avoimeksi rakennettua tilaa, vastakohtana perinteisemmille luokkahuoneille. Avoimien oppimisympäristöjen nähdään tukevan nykyisen opetussuunnitelman tavoitteita ja auttavan oppilaita tulevaisuuden taitojen kehittämisessä.
Edellä esitetty tulevaisuuden taitojen hankkimiseen perustuva päättely ontuu kouluarjessa sekä oppimisen että oppimisympäristön näkökulmasta katsottuna.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että oppimisympäristöjen täytyy tukea oppimista ja mahdollistaa oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rauhoitettujen erillisten tilojen tarjoamista. Avoimet oppimistilat tuovat tullessaan suuren määrän ärsykkeitä. Erityisesti meteli, liikehdintä ja avoin näkyvyys vaikeuttavat oppilaiden keskittymistä. Lisäksi melu vaikuttaa niin opettajan kuin oppilaankin jaksamiseen. Täysin avoin oppimisympäristö, jossa työskentelee suuri määrä oppilaita horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Avoin oppimisympäristö pakottaa oppilaan ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Esimerkiksi projektioppiminen ja lukujärjestyksien puute vaativat oppilailta oman työn suunnittelun, päätöksien ja valintojen tekemisen taitoja. Oman toiminnan ohjauksen, tarkkaisuuden kohdistamisen sekä yleisemmin oppimisvalmiuksien suhteen oppilaat kehittyvät hyvin eri tavoin. Lisäksi nyt laajasti levinnyt inkluusion ajatus tuo näihin avoimiin ympäristöihin myös erityisen tuen oppilaita, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Näille oppilaille sekä iso opetusryhmä, että uudenlainen avoin oppimisympäristö voivat luoda kaksinkertaisen haasteen oppimiselle. Avoimien oppimisympäristöjen hyötyinä pidetään yhteisöllisyyttä, yhteistoiminnallisuutta ja opettajien yhteistyötä. Ei kuitenkaan pitäisi unohtaa perusasiaa eli oppivaa lasta ja hänen tarpeitaan. Erilaisten oppilaiden tarpeet on pystyttävä huomioimaan ja opettajien mahdollisuuksia keskittyä edelleen yksilölliseen, laadukkaaseen opetukseen on tuettava. Oppilaiden oppimisesta ja hyvinvoinnista avoimissa oppimisympäristöissä odotetaan laajempia tutkimustuloksia. On kuitenkin tärkeää ottaa tiloja suunniteltaessa erityisesti huomioon tilojen käyttäjien, oppilaiden ja opettajien, mielipiteet. Kyseessä on suuri osa heidän arjestaan.
Opettamisen ja oppimisen ohella avointen oppimisympäristöjen suuntaus heijastuu koulurakentamiseen. Näyttäisi siltä, että käsitys on, että Opetushallitus ohjeistaisi kouluja rakentamaan avoimia oppimisympäristöjä. Opetussuunnitelman perusteissa ei kuitenkaan puhuta avoimista vaan monipuolisista oppimisympäristöistä. Kouluja ei myöskään ohjata luopumaan luokkamuotoisesta opetuksesta. Kunnat ovatkin usein päätyneet koulurakentamisessaan sekamalliin, jossa koulurakennuksissa on sekä avoimia oppimisympäristöjä ja perinteisiä luokkahuoneita.
Koulun rakentamisesta päättävät viime kädessä opetuksenjärjestäjä ja poliittiset päättäjät. Koulurakentamisessa ja kaikessa koulutyössä on oltava lähtökohtana kehittyvä ja oppiva lapsi sekä lasta opettavat ja kasvattavat ammattilaiset.
Pedagogisilla ilmiöillä on myös tapana välillä painua taka-alalle ja välillä taas nousta suosioon. Näin tapahtunee myös avointen oppimistilojen kohdalla. Selvää on myös, että pelkästään suljetut luokkahuoneet eivät yksin riitä oppimisympäristöiksi. Tällä hetkellä Kirkkonummella suunnitellaan uusia kouluja vanhan, sisäilmasta kärsivän rakennuskannan uusimiseksi. Hälyttävää on, että koulurakennusten mitoitus näyttää jo valmistumisvaiheessa olevan alakanttiin, eikä uusissa kouluissa ole riittävästi esimerkiksi pienryhmätiloiksi muunneltavissa olevia tiloja.
Kirkkonummen keskustan ja Masalan alueilla oppilasmäärissä ei ole lähivuosina näkyvissä laskua. Gesterbyn koulussa 1. luokan syksyllä aloittaa 63 oppilasta ja Jokirinteessä 7. luokan lähemmäs 200 oppilasta. Kunnan päätöksenteon tulee huomioida nämä oppilasmäärät sekä kunnan kohdistetut väestöennusteet. Gesterbyn koulukeskuksen hanketta (GWP) ei ole syytä pienentää, pilkkoa tai viivyttää, vaan se tulisi toteuttaa alkuperäisessä laajuudessaan kattaen Gesterbyn koulun, Winellska skolanin, Papinmäen koulun sekä esikoulut.
Kirkkonummen demarinaiset edellyttävät, että uusia koulurakennuksia suunniteltaessa tulee harkiten löytää tilaratkaisut, jotka ovat riittävät ja palvelevat monenlaisia oppilaita sekä ennakoida nämä tarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi kouluissa tarvitaan tilaa oppimiselle; neliötä tulee mitoittaa riittävästi jo alkuvaiheessa.
Kirkkonummen Demarinaiset
Tuovi Ronkainen, Merja Reijonen, Sisko Päiviö-Laitinen, Viveca Lahti, Åsa Streng, Sini Felipe ja Johanna Fleming.